Mitä tapahtui Israelin 10 sukukunnalle, jotka vietiin pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan vuonna 722 eKr? Vastaus: Tapahtui sulautuminen yhteen Juudan sukukunnan kanssa!

KATOSIVATKO 10 ISRAELIN SUKUKUNTAA KANSAKUNTIEN JOUKKOON?

Saulin-Daavidin-Salomon perustama ja hallitsema Israelin kuningaskunta jakautui Salomonin pojan Rehabeamin aikana noin 930 eKr eteläiseen Juudan kuningaskuntaan ja pohjoiseen Israelin kuningaskuntaan. Kymmenen sukukuntaa muodostivat uuden Israelin kuningaskunnan. Assyrian maailmanvalta ahdisteli Israelia ainakin kolme kertaa 700-luvulla eKr. Ensimmäinen Raamattuun kirjattu sotaretki tapahtui kuningas Menahemin aikana (746-737 eKr, 2 Kun 15:19), toinen kuningas Pekahin aikana (737-735 eKr, 2 Kun 15:29). Jo silloin suuri määrä pohjois-Israelin heimojen asukkaita vietiin Assuriin. Viimeinen Assyrian hyökkäyssota ja maan valloitus tapahtui noin vuonna 722 eKr, jolloin Assur valloitti pohjoisen valtakunnan pääkaupungin ”Samarian ja vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen” (2 Kun, luvut 17-18).

Monien Raamatun selittäjien mukaan Assyriaan vuonna 722 eKr viedyt Israelin 10 heimoa/sukukuntaa katosivat sen jälkeen kansakuntien joukkoon. Kyseenalaistan tämän näkökannan. Ensinnäkin; mielestäni  jo Raamattu osoittaa meille, että etninen Israel ei oikeasti koskaan assimiloitunut pakanakansoihin ja kadonnut tietymättömiin. Toisaalta; Raamattu tai muut antiikin lähteet eivät kuitenkaan enää mainitse Israelin eri sukuntia nimeltä pakkosiirtolaisuuden jälkeen - mitä sukukunnille siis tapahtui?
(Joidenkin mielestä nuo Assyriaan poiskuljetetut sukukunnat ovat ainakin jossain määrin vielä olemassa eri puolilla sivistynyttä/sivistymätöntä maailmaa, koska eri ilmansuunnista löydetty merkillisiä ihmisryhmiä, jotka noudattavat omassa yhteisössään kummallisen mooseslaisia käytäntöjä).

Osittain siihen perustuen, että Israelin Jumala olisi hylännyt nuo 10 sukukuntaa sallien niiden "haihtua olemattomiin", on viime aikoina keskuudessamme saanut kannatusta sellainen teologinen ajattelutapa, jonka mukaan nämä kymmenen Israelin heimoa korvautuivat Jumalan taloudenhoidossa pakanakansoista ja juutalaisista koostuvista Jeesus-uskoisista Uuden liiton ihmisistä. Etnisen Israelin tilalle Jumalan kansaksi ajatellaan syntyneen uuden Jumalan Israelin, Uuden liiton seurakunnan. Se, että Jumalan uusi luomus, Messiaan uusitestamentillinen seurakunta, jota myös Israeliksi nimitetään, syntyi Jeesuksen työn seurauksena, on luonnollisesti aivan oikea oppi. Mutta kadottiko Jumala oman Israelinsa heimojen jäsenet Assyrian erämaihin, kyliin ja suurkaupunkeihin?

Abrahamin-Iisakin-Jaakobin pojat/sukukunnat

* * * * * * * * *

Esitän tässä Raamatun ja historian tosiasioita ja jossain määrin omia tulkintojani, jotka todistavat meille Israelin sukukuntien säilyneen läpi aikakausien.

👉 1. Paitsi että Israelin alueen väestöä siirtyi noiden kuvattujen tapahtumien yhteydessä Assyriaan, arkeologiset todisteet vihjaavat siitä, että pohjoisen Israelin valtakunnan väestöä olisi muuttanut suurin joukoin myös Juudeaan ja Jerusalemiin niinä aikoina. On ymmärrettävää, että Assyrian sotajoukkojen ahdistaessa maan pohjoisosia, turvaa haettiin jumalisemmasta Juudan valtakunnasta, jossa myös Jumalan temppeli sijaitsi. Arkeologia todistaa sen, että 700-luvulla ennen Kristusta Jerusalemin asutettu alue kasvoi moninkertaiseksi, joiden laskelmien mukaan jopa 15-kertaiseksi. Raamatun mukaan Jerusalemia rakennettiin erityisesti kuningas Ussian aikana (786-735 eKr), ja sitten myös Assyrian hyökkäyksien jälkeen kuningas Hiskian aikakaudella (715-696 eKr). On erittäin todennäköistä, että Jerusalem paisui juuri pohjoisesta tulevasta muuttovirrasta johtuen. Eli niinä aikoina näyttää jo tapahtuneen Israelin heimojen ihmisten sekoittumista Juudan asukkaiden joukkoon.

👉 2.  Myös Raamattu paljastaa, että kaikkia pohjoisen valtakunnan israelilaisia ei Assyrian hyökkäyksien seurauksena suinkaan viety pakkosiirtolaisuuteen. Meille kerrotaan esimerkiksi, että 715-696 eKr eteläistä valtakuntaa hallinnut kuningas Hiskia lähetti sanansaattajia kaikkeen Israeliin kutsumaan koko Israelia pääsiäisjuhlille: 2 Aik 30:5-6 kertoo:

     ”Niin he päättivät kuuluttaa kaikkialla Israelissa Beersebasta Daaniin asti (= aivan etelästä aivan pohjoiseen), että kaikkien oli tultava Jerusalemiin viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi. Sitä ei ollut vietetty joukolla, niin kuin on laissa kirjoitettuna. Juoksijat kulkivat kuninkaan ja johtomiesten kirjeet mukanaan halki koko Israelin ja Juudan ja  julistivat kuninkaan käskyn mukaisesti: ”Israelilaiset! Palatkaa Herran, Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumalan, luo, niin hän palaa teidän luoksenne, teidän, jotka olette päässeet pakoon ja pelastuneet Assyrian kuninkaiden käsistä”.

Jakeet 10-11 toteavat: ”Juoksijat kulkivat kaupungista kaupunkiin Efraimin ja Manassen alueella, aina Sebulonin alueelle asti, mutta heille naurettiin ja heitä pilkattiin. Kuitenkin jotkut Asserin, Manassen ja Sebulonin heimojen miehistä nöyrtyivät ja tulivat Jerusalemiin.”

Tämä minkä luimme, tapahtui siis 10-20 vuotta sen jälkeen, kun Assyria oli viimeisimmän kerran valloittanut Israelin ja vienyt ihmisiä pakkosiirtolaisuuteen.

Noin sata vuotta myöhemmältä ajalta Raamattu kertoo kuningas Joosiasta, joka hallitsi Juudaa Jerusalemista käsin vuosina 639-608 eKr, eli vain vähän ennen kuin Juuda vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan vuonna 586 eKr. Joosia pyrki uudistamaan jumalanpalveluksen ei ainoastaan Juudan kuningaskunnassa, vaan myös Israelin alueella. Toisen Aikakirjan 34:6-7 kertoo, kuinka jumalanpalvelus puhdistettiin Manassen, Efraimin ja Simeonin alueen kaupungeissa ja aina Naftalissa asti. 

      ”Niin hän puhdisti Juudan ja Jerusalemin. Manassen, Efraimin ja Simeonin kaupungeissa aina Naftaliin asti, yltympäri, hän heidän miekoillaan kukisti alttarit, löi palasiksi ja rouhensi aserakarsikot ja jumalankuvat, ja hän hakkasi maahan kaikki auringonpatsaat koko Israelin maasta”.

Naftalin perintömaa oli pohjois-Galileassa ja Simeonin alue etelässä Negevin suunnalla – toisin sanoen, selvästikin Israelin heimojen ihmisiä asui siis aivan pohjoisimmasta Israelista eteläisimpään Israeliin saakka. Nämä Raamatun kohdat ja Jerusalemin arkeologia todistavat meille siitä, että Israelin valtakunnan alueelle jäi asumaan eri Israelin sukukuntien ihmisiä.

Joosia myös ennallisti pääsiäisen vieton Jerusalemissa. Meille kerrotaan, että 

   "Näin järjestettiin kaikki Herran palvelus sinä päivänä, pääsiäisen vietto ja polttouhrien uhraaminen Herran alttarilla, niin kuin kuningas Joosia oli käskenyt. Paikalla olevat israelilaiset viettivät silloin pääsiäistä ja happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää. Sellaista pääsiäistä ei ollut vietetty Israelissa sitten profeetta Samuelin päivien, eikä yksikään Israelin kuningas ollut viettänyt pääsiäistä niin kuin nyt olivat viettäneet Joosia, papit ja leeviläiset, koko Juuda, saapuvilla olevat israelilaiset ja Jerusalemin asukkaat" (2 Aik 35:16-18).

👉 3. Kuningas Joosian aikana (640-609 eKr) Herra kehotti profeetta Jeremiaa julistamaan sanomansa Israelille: 

        ”Herra sanoi minulle vielä: ”Luopiovaimo Israel on osoittanut olevansa vanhurskaampi kuin uskoton Juuda. Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaa, luopiovaimo Israel, sanoo Herra! Minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, en pidä vihaa ikuisesti. Ainoastaan tunne syntisi, että olet luopunut Herrasta, Jumalastasi, olet juossut muukalaisten luo jokaisen vehreän puun alle etkä ole kuunnellut minun ääntäni, sanoo Herra. 
   Palatkaa, te luopiolapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni. Minä noudan teidät, yhden ainoankin kaupungista ja kaksi heimosta, ja tuon teidät Siioniin”. (Jer 3:11-14)

Koska profeetta (Jumala) kohdistaa sanansa Israelille, tarkoittaa se sitä, että Israel heimokuntineen oli yhä olemassa, vaikka valtiota ja sen kuningasta ei ollutkaan olemassa .

Herra totesi Juudan saastaisemmaksi jopa kuin Israel, Jer 3:6-11. Kuitenkin Raamatun mukaan vain Juuda sai palata pakkosiirtolaisuudesta. Olisiko Herra unohtanut tyystin Israelin heimot, joka ei ollut vaipunut niin syvälle uskottomuuteen Jumalaansa kohtaan kuin Juuda? Jos Juuda sai palata, eikö paljoa ennemmin Israel? Aivan oikein; profeetta toisensa jälkeen puhuu Jumalan kansalle siitä, että myös Israelin sukukunnat saisivat palata pakkosiirtolaisuudesta Israelin omalle maa-alueelle.

👉 4. Raamatun historiasta ja sen ulkopuolisestakin historiasta tiedämme, että Juudan kuningaskunnan asukkaat vietiin pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin  587/586 eKr. Jerusalemin temppeli tuhoutui Babylonian armeijan kurituksessa. Kun tuo pakkosiirtolaisuus sitten määrättiin Herran ja Persian kuninkaan Kyyroksen päätöksillä loppuvaksi seitsemänkymmenen vuoden kuluttua eli noin vuonna 517 eKr, julistettiin juutalaisille mahdollisuus palata Jerusalemiin ja Juudan maahan. Juutalais-roomalainen historioitsija Josefus kertoo siitä, kuinka myös Assyriassa asuvien Israelilaisten heimot olivat olleet aluksi innokkaita tekemään alijan kotimaahansa, mutta selvästikin suuri enemmistö heistä oli jo liian syvälle juurtunut Assyrialaiseen elämänmenoon, koska he sittenkin päättivät jäädä Assyriaan. Josefuksen todistuksen perusteella käy ilmi, että ”israelilaiset” olivat tunnistettavissa omaksi kansaksi eli he eivät olleet assimiloituneet assyrialaisiin, vaikka olivat tuossa vaiheessa olleet Assyriassa jo yli 200 vuotta. Luulisi meidän kaikkien ymmärtävän, että israelilaiset/juutalaiset ovat erittäin uskonnolliseen tapakulttuuriinsa sitoutunutta kansaa. Juutalaisten historia Jeesuksen ajasta meidän päiviimme asti todistaa siitä, kuinka tämä kansa, ihmeellistä kyllä, on säilynyt omana kansanaan ajasta toiseen. Sapatinvietto eri juhlaseremonioineen, ympärileikkaus, uskonnolliset juhlat, yli sukupolvien ulottuva kaipaus takaisin Jerusalemiin, juutalaisiin kohdistuneet vainot yms tekijät ovat pitäneet Jaakobin jälkeläiset omana, muista erottuvana kansana. On todennäköisempää, että myös Assyriassa he säilyttivät kulttuurinsa ja identiteettinsä kuin se, että he olisivat assimiloituneet kansojen joukkoon.

Karkotus pakkosiirtolaisuuteen
(tekoälykuva)

👉 5. Miksi Israelin ”kadonneet” 10 sukukuntaa eivät esiinny Kirjoituksissa Assyriaan siirron jälkeen?  Raamatun mukaan se näyttää johtuvan siitä, että Israelin ja Juudan sukukunnat yhdistyivät pakkosiirtolaisuuden koettelevissa oloissa. Herra oli luvannut nimenomaan Israelille Jeremian kautta jo ennen pakkosiirtolaisuutta: ”

    Niinä päivinä Juudan heimo liittyy Israelin heimoon, ja ne tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin teidän isillenne perinnöksi” (3:18). 

Lupaus sisälsi kaksi asiaa: Israelin ja Juudan yhteen sulautumisen ja paluun kotimaahan. Saman asian heimokuntien yhdistymisestä Herra näytti myös profeetta Hesekielille näyssä pakkosiirtolaisuuden aikana. Hesekiel kertoo, 37:15-22: 

        ”Minulle tuli tämä Herran sana: ”Sinä, ihmislapsi, ota sauva ja kirjoita siihen:’Juudalle ja hneen liittyneille israelilaisille.’ Ota sitten toinen sauva ja kirjoita siihen: ’Joosefille; Efraimin ja koko häneen liittyneen Israelin huoneen sauva.’ Vie ne sitten lähelle toisiaan niin, että niistä tulee kuin yksi sauva sinun kädessäsi. Kun sitten maanmiehesi pyytävät sinua kertomaan heille, mitä tarkoitat sauvoilla, niin sano heille: ’Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan Efraimin kädessä olevan Joosefin ja häneen liittyneiden Israelin heimojen sauvan ja asetan sen yhteen Juudan sauvan kanssa. Minä teen niistä yhden sauvan, ja niistä tulee kädessäni yhtenäinen.’ Olkoot sauvat, joihin olet kirjoittanut, kädessäsi heidän nähtensä, ja puhu heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan israelilaiset pois kansojen keskeltä, minne he ovat joutuneetkin. Minä kokoan heidät kaikkialta ja tuon heidät omaan maahansa. Minä teen heistä yhden kansan siinä maassa, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas hallitsee heitä kaikkia. Silloin he eivät enää ole kahtena kansana eivätkä enää jakaannu kahdeksi valtakunnaksi”.

        "Tämä Herran ennustama ja toteuttama Juudan ja Israelin heimojen yhteensulautuminen, joka on tapahtunut Babylonian pakkosiirtolaisuudessa ja sieltä kotiutumisen yhteydessä ja sen jälkeisinä vuosisatoina, jää yleensä Raamatun tutkijoilta noteeraamatta". 

Israelin maahan palasi siis ilmeisesti kaikkien sukukuntien jäseniä. Kaikki eivät palanneet, eivätkä kaikki ne, jotka palasivat, tulleet yhdellä kertaa. Palautumista tapahtui todennäköisesti vuosisatojen kuluessa. Koska paluumuuttajien ensimmäiset osastot koostuivat suurelta osin Juudan heimon jäsenistä, alettiin jopa kaikkia 12 sukukunnan edustajia nimittämään yleisnimityksellä "juutalaiset". Uusi testamenttikaan ei juurikaan käytä termiä ”israelilainen”, vaan se puhuu ”juutalaisista”?

      👉 6. Pakkosiirtolaisuudesta palasi Esran kirjan kuvauksen mukaan vain 42 360 juutalaista + palvelijat ja veisaajat (Esra 2:64-65). On erittäin todennäköistä, että liikennettä idästä länteen eli Assyriasta-Babylonista Israelin maahan tapahtui tämän jälkeen jopa enenevästi, koska Jerusalemin temppeli saatiin piakkoin taas rakennetuksi koko kansan palvontapaikaksi. On selvää, että Assyrian-Baabelin diasporastakin matkustettiin Israeliin uskonnollisille juhlille. Psalmi 84:5-8 näyttäisi kertovan juuri noista matkoista:

    ”Onnellisia ovat ne, jotka asuvat sinun huoneessasi! He ylistävät sinua alati. Sela. Onnellisia ne ihmiset, joiden voima on sinussa, joilla on sydämellään pyhät matkat! Kun he kulkevat kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla. He kulkevat voimasta voimaan, heidät nähdään Jumalan edessä Siionissa”.

Ilmaisu ”Kun he kulkevat kyynellaakson kautta” on yhtä hyvin käännettävissä hepreasta: ”Kun he kulkevat Bekaan laakson kautta” – Bekaan laakso oli kulkureitti Baabelin ja Israelin maan välillä nykyisen Libanonin puolella. Varmasti monet idän maiden israelilaiset väsyivät jokavuotisiin ylipitkiin pyhiinvaellusmatkoihin ja saattoivat senkin takia muuttaa Israelin maahan. On luultavaa, että myös elintason ja kaikenlaisten olosuhteiden parantuminen luvatussa maassa vaikutti siihen, että "idän maiden" israelilaisia ja juutalaisia muutti vuosisatojen kuluessa lähelle koko kansan uskonnonharjoituksen keskusta. Myös valtionhallinnon suopeus juutalaisia kohtaan Persian hallinta-aikana ja sen jälkeen Kreikan hallinta-ajan alkuvaiheessa houkutteli todennäköisesti juutalaisia/israelilaisia palaamaan kotiin.

👉 7. Profeetta Sakarja oli myös yksi niistä (noin 520 eKr ja myöhemmin eli suunnilleen niinä vuosina kun pakkosiirtolaisuus oli ennustettu päättyväksi), joka ilmoitti, että Herra palauttaa pakkosiirtolaisuudesta myös israelilaisia:

”       Minä teen väkeväksi Juudan heimon ja autan Joosefin heimoa. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä, ja he tulevat olemaan, niin kuin en minä olisi heitä hyljännytkään. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa. 

    Efraim on oleva niin kuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niin kuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat; heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.

    Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät, sillä minä lunastan heidät, ja he lisääntyvät, niin kuin lisääntyivät ennen.

    Kun minä sirotan heidät kansojen sekaan, muistavat he minua kaukaisissa maissa; ja he lastensa kanssa saavat elää ja palata takaisin.

    Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta ja kokoan heidät Assurista; minä vien heidät Gileadin maahan ja Libanonille, eikä heille ole riittävästi tilaa.” (Sak 10:6-10).

👉 8. Se, miten Esran kirja (Jumalan Sana) (noin vuonna 457 eKr tai kohta sen jälkeen) käyttää käsitteitä israelilaiset ja juutalaiset – vaikka paluumuuttajina piti olla vain Baabelista palaavia Juudan heimon jäseniä - antaa ymmärtää, että pakkosiirtolaisuuden päättymisen yhteydessä ja sen jälkeen näillä käsitteillä tarkoitetaan vaihtelevasti sekä juutalaisia että israelilaisia. Esimerkkejä:

2:2 Israelin kansan miesten lukumäärä oli…

2:59 voimatta ilmoittaa perhekuntaansa ja syntyperäänsä, olivatko israelilaisia

2:70 asettuivat kaupunkeihinsa, ja kaikki muut israelilaiset kaupunkeihinsa.

3:1 Kun seitsemäs kuukausi tuli ja israelilaiset jo olivat kaupungeissa,

4:3 Mutta Serubbaabel ja Jeesua ja muut Israelin perhekunta-päämiehet sanoivat…

6:16 Silloin israelilaiset, papit ja leeviläiset ja muut pakkosiirtolaiset, viettivät Jumalan temppelin vihkiäisiä…

6:17 ja uhrasivat Jumalan temppelin vihkiäisissä sata härkää, kaksisataa oinasta ja neljäsataa karitsaa sekä syntiuhriksi koko Israelin puolesta kaksitoista kaurista, Israelin sukukuntien luvun mukaan
- tarkoittaa, että oli olemassa 12 sukukuntaa, joiden puolesta tarvittiin sovitusuhria

6:21 Ja sitä söivät kaikki pakkosiirtolaisuudesta palanneet israelilaiset…

7:7 Myös israelilaisia ja pappeja, leeviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja temppelipalvelijoita lähti Jerusalemiin – HUPS!

7:13 Minä annan käskyn, että minun valtakunnassani jokainen Israelin kansan jäsen ja sen papit ja leeviläiset, jotka ovat halukkaat lähtemään Jerusalemiin, lähtekööt sinun kanssasi

8:25 punnitsin heille hopean ja kullan ja kalut, sen antimen, jonka kuningas ja hänen neuvonantajansa ja ruhtinaansa ja kaikki siellä olevat israelilaiset olivat antaneet meidän Jumalamme temppeliä varten.

8:35 Ja vankeudesta tulleet pakkosiirtolaiset uhrasivat polttouhreiksi Israelin Jumalalle kaksitoista härkää koko Israelin puolesta

10:1 kokoontui hänen luoksensa sangen suuri joukko Israelin miehiä, naisia ja lapsia;

10:5 Niin Esra nousi ja vannotti pappien päämiehet, leeviläiset ja kaiken Israelin tekemään näin

10:25… Israelilaisia: Paroksen jälkeläisiä Ramja, Jissia, Malkia, Miijamin, Elasar, Malkia ja Benaja……seuraa pitkä luettelo Israelin heimoja…

4:12 "Tietäköön kuningas, että ne juutalaiset, jotka lähtivät sinun luotasi meidän luoksemme, ovat tulleet Jerusalemiin. He ovat nyt rakentamassa tuota kapinallista ja pahaa kaupunkia ja panemassa kuntoon muureja ja korjaamassa perustuksia.

4:23 Niin pian kuin kuningas Artahsastan kirjelmän jäljennös oli luettu Rehumille, kirjuri Simsaille ja heidän virkatovereilleen, menivät he kiiruusti Jerusalemiin juutalaisten luo ja estivät väkivoimalla heidät työtä tekemästä. 

5:1 Mutta profeetta Haggai ja Sakarja, Iddon poika, profeetat, ennustivat Juudassa ja Jerusalemissa oleville juutalaisille Israelin Jumalan nimeen, hänen, jonka nimiin he olivat otetut.

5:5 Ja juutalaisten vanhinten yllä oli heidän Jumalansa silmä, niin ettei heitä estetty työstä, vaan meni kertomus asiasta Daarejavekselle ja odotettiin sitä koskevan kirjoituksen tuloa sieltä takaisin

6:7 Antakaa Jumalan temppelin rakennustyön olla rauhassa. Juutalaisten käskynhaltija ja juutalaisten vanhimmat rakentakoot Jumalan temppelin paikallensa.

6:8 Ja minä annan käskyn, mitä teidän on tehtävä juutalaisten vanhimmille heidän rakentaessaan Jumalan temppeliä: tuolta puolelta Eufrat-virran tulevista kuninkaan verotuloista suoritettakoon niille miehille tarkasti ja viivyttelemättä kustannukset.

6:14 Niin juutalaisten vanhimmat rakensivat, ja työ onnistui heille profeetta Haggain ja Sakarjan, Iddon pojan, ennustuksen tukemana. Ja he saivat sen valmiiksi Israelin Jumalan käskyn ja Kooreksen, Daarejaveksen ja Artahsastan, Persian kuninkaan, käskyn mukaan

 

      👉 9. Se, miten Nehemian kirja (Jumalan Sana) (noin vuonna 445 eKr tai kohta sen jälkeen) käyttää käsitteitä israelilaiset ja juutalaiset, antaa ymmärtää, että pakkosiirtolaisuuden päättymisen jälkeen näillä käsitteillä tarkoitetaan vaihtelevasti sekä juutalaisia että israelilaisia. Esimerkkejä:

1:6 rukoilen sinun edessäsi palvelijaisi, israelilaisten, puolesta, tunnustaen israelilaisten synnit, jotka me olemme tehneet

2:10 oli tullut joku, joka harrasti israelilaisten parasta

7:7 ne, jotka tulivat Serubbaabelin, Jeesuan, Nehemian, Asarjan, Raamian, Nahamanin, Mordokain, Bilsanin, Misperetin, Bigvain, Nehumin ja Baanan kanssa. Israelin kansan miesten lukumäärä oli

7:61 voimatta ilmoittaa perhekuntaansa ja syntyperäänsä, olivatko israelilaisia…

7:72 koko Israel, asettuivat kaupunkeihinsa. Ja niin tuli seitsemäs kuukausi, ja israelilaiset olivat jo kaupungeissansa.

9:1 Mutta saman kuun kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä israelilaiset kokoontuivat paastoten

9:2 Ja Israelin heimo eristäytyi kaikista muukalaisista, astui esiin ja tunnusti syntinsä…

10:33 syntiuhreihin sovituksen toimittamiseksi Israelille ja kaikkeen, mikä meidän Jumalamme temppelissä toimitettava on.

10:39 Sillä israelilaisten ja leeviläisten on vietävä anti jyvistä, viinistä ja öljystä…

11:3 he asuivat kukin perintöosallaan, kaupungeissaan, Israel, papit, leeviläiset ja temppelipalvelijat….

11:20 Muut israelilaiset, papit ja leeviläiset asuivat kaikissa muissa Juudan kaupungeissa, kukin perintöosallaan

12:47 Ja koko Israel antoi Serubbaabelin ja Nehemian aikana veisaajille ja ovenvartijoille heidän osuutensa…

13:3 Kuultuaan lain he erottivat kaiken sekakansan Israelista…

13:18 te tuotatte nyt vielä suuremman vihan Israelin ylitse, kun rikotte sapatinpäivän

 

1:2 tuli Hanani, eräs minun veljistäni, ja muita miehiä Juudasta. Ja minä kyselin heiltä juutalaisista,

siitä pelastuneesta joukosta, joka vankeudesta palanneena oli jäljellä, ja Jerusalemista.

2:16 Mutta esimiehet eivät tietäneet, mihin minä olin mennyt ja mitä tein, sillä minä en ollut vielä ilmaissut mitään kenellekään, en juutalaisille, en papeille, ylimyksille, esimiehille enkä muille, joiden oli oltava mukana siinä työssä.

4:1 Kun Sanballat kuuli meidän rakentavan muuria, vihastui hän ja närkästyi kovin. Ja hän pilkkasi juutalaisia

4:2 ja puhui veljilleen ja Samarian sotaväelle ja sanoi: "Mitä nuo viheliäiset juutalaiset tekevät? Jätetäänkö heidät omiin valtoihinsa? Tulevatko he uhraamaan? Saavatko he työnsä kohta valmiiksi? Voivatko he tehdä eläviksi poltetut kivet tuhkaläjissä?"

4:12 Mutta kun heidän läheisyydessään asuvat juutalaiset tulivat ja sanoivat meille joka taholta kymmenenkin kertaa: "Vetäytykää meidän luoksemme",

4:16 Siitä päivästä alkaen teki toinen puoli minun palvelijoitani työtä, ja toinen puoli oli aseistettuna keihäillä, kilvillä, jousilla ja rintahaarniskoilla; ja päämiehet seisoivat kaikkien niiden juutalaisten takana, 

5:1 Mutta rahvas ja heidän vaimonsa nostivat suuren huudon juutalaisia veljiänsä vastaan.

5:8 Ja minä sanoin heille: "Me olemme, sen mukaan kuin olemme voineet, ostaneet vapaiksi juutalaisia veljiämme, jotka oli myyty pakanoille. Tekö nyt myytte veljiänne, ja täytyykö heidän myydä itsensä meille?" He olivat vaiti eivätkä voineet vastata mitään.

5:17 Myös sata viisikymmentä miestä, juutalaisia ja esimiehiä, söi minun pöydässäni sekä ne, jotka ympärillämme olevista pakanakansoista tulivat meidän luoksemme.

6:6 Siihen oli kirjoitettu: "Kansojen kesken huhuillaan, ja myös Gasmu sanoo, että sinä ja juutalaiset suunnittelette kapinaa. Sen tähden sinä rakennat muuria, ja itse sinä pyrit heidän kuninkaaksensa - niin kerrotaan.

13:23 Siihen aikaan minä näin myös juutalaisia, jotka olivat naineet asdodilaisia, ammonilaisia ja mooabilaisia vaimoja.

👉 10. Malakian kirja, noin vuodelta 420 eKr, on Herran puhetta nimenomaan ja ensisijaisesti Israelille

1:1 Ennustus, Herran sana Israelille, Malakian kautta.

1:5 Ja teidän silmänne saavat nähdä sen, ja te sanotte: "Herra on suuri Israelin rajojen ulkopuolellakin".

2:11 Juuda on ollut uskoton, Israelissa ja Jerusalemissa on tehty kauhistus. Sillä Juuda on häväissyt Herran pyhäkön, jota Herra rakastaa, ja on ottanut avioksi vieraan jumalan tyttäriä.

2:16 Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.

3:4 Ja Herralle ovat otollisia Juudan ja Jerusalemin uhrilahjat niin kuin ammoin menneinä päivinä ja muinaisina vuosina

4:4 Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi

👉 11. Aristeaan kirje 300-luvulta eKr antaa selvän viestin siitä, että kaikkien 12 sukukunnan heimolaisia asui Israelin maassa tuona aikana. Kirjeessä kerrotaan Septuagintan eli VT:n kreikankielisen käännöksen käännösprosessista, johon Egyptistä käsin Israelia hallinnut Ptolemaios II Filadelfos halusi jokaisesta 12 Israelin sukukunnasta 6 heprean ja kreikan kielen taitoista kääntäjää. Kaikki tutkijat eivät pidä Aristeaan kirjettä historiallisesti luotettavana, mutta näin on aina antiikin tekstien kanssa. Septuagintan syntyhistorian kuvaus Aristeaan kirjeessä ei luulisi olevan Raamatun Jumalaan uskovalle tutkijalle hankala uskottavaksi. Jo kirjakokoelman nimi ’Septuaginta’ antaa varteenotettavan vihjeen siitä, että Tooran tekstien kirjoittajia oli 70 israelilaista, eikä siis ainoastaan Juudan sukukunnan edustajia.

👉 12. Tulemme Uuden testamentin aikaan. On kaiklle selvää, että Israelissa asui "juutalaisia" eli Juudan ja Benjaminin heimojen jälkeläisiä. Mielenkiintoista, että kuitenkin evankelistoista vain Johannes puhuttelee heimolaisiaan juutalaisiksi, minkä myös Apostolien teot tekee. Varsinkin Apostolien teot, joka kertoo ensimmäisten apostolien julistustoiminnasta Pyhässä maassa, kertoo, että hyvin monta kertaa apostolit suuntasivat saarnansa, ei ainoastaan juutalaisille, vaan kaikille israelilaisille. Meille kerrotaan, että he kohdensivat puheensa ”Israelin miehille”, ”Israelin huoneelle”, ”Israelin heimolle”. He olettivat ja tiesivät, että kuulijoiden joukossa todennäköisesti on monien/kaikkien sukukuntien ihmisiä. Kunkin juutalaisen/israelilaisen sukuluettelot eli sukujuuret olivat tiedossa – Paavali itse tiesi olevansa Benjaminin sukukuntaa, ja esimerkiksi Jerusalemin temppelillä palveli Herraa naisprofeetta Hanna, Asserin sukukunnasta.

👉 13. Tuttu helluntai-tapahtuman kuvaus Apostolien tekojen 2.luvussa on paljastava. Ensin Luukas toteaa:

”Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on”, (2:5).
Luukas siis sanoo, että ”juutalaisia” kaikkinaisista kansoista oli paikan päällä Jerusalemissa. Oli helluntai eli shavuot, juhla, johon juutalaisten/israelilaisten miesten tuli vuosittain kokoontua. Jakeet 8-11 kertovat, että heitä oli saapunut kaikilta ilmansuunnilta. Teksti mainitsee ’parttilaiset, meedialaiset, eelamilaiset, me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, kreetalaiset ja arabialaiset’. Ainakin eelamilaiset, meedialaiset ja parttilaiset olivat saapuneet Eufrat-joen takaa entisen Assyrian alueelta. Jakeessa 14 meille kerrotaan, kuinka Pietari alkaa saarnansa: ”Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne”. Pietari suuntaa saarnansa ”juutalaisille” ja Jerusalemissa asuville juhlavieraille, mikä erittäin todennäköisesti tarkoittaa sitä, että kuulijat eivät suinkaan kaikki olleet Juudean alueen juutalaisia ja Israelin maassa eläviä juutalaisia, vaan selvästi diasporasta juhlille kokoontuneita Israelin heimojen jälkeläisiä (ja luonnollisesti myös diasporassa elävien Juudan ja Benjaminin heimojen jälkeläisiä).

Helluntai-saarnassaan Pietari puhuttelee kuulijakuntaansa myös termeillä kaiken kattavasti: ”Israelin miehet” (j.22) ja ”Israelin huone” (j.36), mikä on hyvin ymmärrettävää kuulijakunnan luonne huomioon ottaen.

13
14. Apostolien teot antaa meille lisäksi ainakin kaksi selvää osoitusta Israelin kaikkien sukuntien olemassaolosta 1.vuosisadalla. Ensin luvussa 4 on viittaus Israelin 12 sukukuntaan. Siinä todetaan kaikkien 12 sukukunnan liittoutuneen yhteen Herodeksen ja Pontius Pilatuksen kanssa Jumalan Poikaa vastaan (4:27). Apostoli Paavali puolestaan todistaa kaikkien sukukuntien olemassaolon ensimmäisellä vuosisadalla, kun hän totesi noin vuonna 50, että 12 Israelin sukukuntaa ”yötä päivää herkeämättä palvelevat Jumalaa”, Apostolien teot 26:7.

15.  Josefus kirjoitti noin vuonna 94 CE, että "there are but two tribes in Asia and Europe subject to the Romans, while the ten tribes are beyond Euphrates till now, and are an immense multitude, and not to be estimated by numbers". Toisin sanoen ensimmäisen vuosisadan lopullakin olivat kaukoidässä asustavat pohjoisten Israelin heimojen jälkeläiset yhä runsaslukuisina omina yhteisöinään olemassa. Josefuksen sanojen perusteella vaikuttaisi siltä, että enemmistö Israelin sukukuntien jälkeläisistä asui hänen aikanaan Eufratin takana.

Näiden edellä esittämieni näkökohtien ja todisteiden perusteella pitäisi olla selvää, että Israelin 10 sukukuntaa eivät koskaan kadonneet kansakuntien joukkoon. Niiden voidaan kuitenkin olettaa "kadonneen" eli assimiloituneen "juutalaisten joukkoon", koska nimitys 'juutalaiset' tuli Raamatullisen historiankerronnan perusteella tarkoittamaan kaikkia Jaakobin jälkeläisiä sukukuntaan katsomatta. Juudan ja Israelin yhteensulautuminen oli heidän Jumalansa aikaansaama prosessi. Raamatun historialliset todisteet ovat kaikista painavimmat todisteet – teologiamme on sopeuduttava Raamatun historiaan ja todistukseen ratkaisevasti enemmän kuin mahdollisesti muihin antiikin heprealaisiin tai kreikkalaisiin kirjoituksiin.